Pinja
— Forsman
Kotialbumi?
KUKA
Pinja Forsman, sisustusstailisti. Instagram @pinja.forsman
KOTI
Asuu poikaystävänsä ja Choco-kissansa kanssa 73-neliöisessä vuokrakaksiossa Helsingin Kaartinkaupungissa.
Q&A
Kuinka päädyitte asumaan tähän kotiin?
“Alunperin etsimme omistusasuntoa Kruununhaasta, mutta kun sopivaa asuntoa ei tullut vastaan, muutimmekin muutaman mutkan kautta tänne vuokralle. Aluksi ajattelimme, että asumme tässä vain vähän aikaa kunnes ostamme oman, mutta nyt olemme viihtyneet täällä jo pari vuotta, emmekä edes katsele asuntoja. Ihana vuokranantaja, kivat naapurit ja toimiva sijainti ovat saaneet pysymään aloillaan.
Tämä asunto on sisustussuunnittelijan remontoima. Esimerkiksi keittiö on tehty yli kymmenen vuotta sitten ja se on edelleen materiaaliensa puolesta tosi ajankohtainen. Keittiö on myös lempipaikkani kodissa: on ihanaa juoda siellä kahvia ja katsella samalla ulos.”
Jos olisin kärpäsenä katossa teillä sunnuntaina, mitä näkisin?
“Toivottavasti täällä nukutaan myöhään ja lähdetään ulos brunssille. Käymme sunnuntaisin aika usein kaupunkikävelyllä tai leffassa Maximissa. Rakastan Maximin vanhan elokuvasalin tunnelmaa. Mieheni pelaa futista ja hänellä on sunnuntaisin treenit. Iltaisin katsomme jotain sarjaa. Viime aikoina olemme katsoneet rikossarja Criminalia ja rapin historiasta kertovaa Hip Hop Evolutionia. Handmaid’s Tale on all time lempisarjani.”
“Annoin itselleni kolmen kuukauden aikaikkunan, jonka aikana minun piti keksiä elämälleni uusi suunta.”
Kuinka ryhdyit sisustusstailistiksi?
“Olen alanvaihtaja. Työskentelin aikaisemmin rahoitusalalla ja työpaikassani oli käynnissä suuri organisaatiomuutos. Työmäärä paisui paisumistaan ja pisti miettimään, että tätäkö todella haluan työltäni. Myös henkilökohtaisessa elämässäni elettiin synkkiä aikoja ja menetin monta lähisukulaista lyhyen ajan sisällä. Kynttilä paloi niin sanotusti molemmista päistä ja tiesin, ettei näin voisi enää jatkua. Halusin luovan, enemmän itseni näköisen työn ja lisää aikaa läheisille.
Annoin itselleni kolmen kuukauden aikaikkunan, jonka aikana minun piti keksiä elämälleni uusi suunta. Kun olin nuorempana hakenut opiskelemaan rahoitusalaa, hain myös sisustusalan kouluun. Kun pääsykoekutsu molemmille aloille kolahti postiluukkuun, kuvittelin rahoitusalan varmemmaksi työllistäjäksi, enkä rohjennut kuunnella sydäntäni.
Kun irtisanouduin, minun oli tarkoitus hakeutua vihdoin sisustusalan opintojen pariin, mutta tapasinkin sisustusstailisti Susanna Venton. Meillä synkkasi heti ja työskentelin Suskin assarina usemman vuoden opiskellen alaa sivussa, kunnes viimein siirryin toimimaan itsenäisesti.”
Mitä kiinnostavaa sisustuksessa tapahtuu nyt?
“Sisustuksessa ja monien brändien tuotekuvissa on näkynyt Japani-buumi. Ajattomuuteen pyrkiminen ja vintage ovat myös vahvasti esillä ilmastokeskustelun käydessä kuumana. On mielenkiintoista seurata miten trendeihin suhtautuminen ja kulutustottumukset muuttuvat sisustuksen saralla tulevien vuosien aikana.
On myös kivaa, että kerroksellisuutta näkyy enemmän. Suomalaiset noudattavat trendejä ja suuntauksia aika kirjaimellisesti. Haluaisin kannustaa siihen, että oma maku saa näkyä.
Kotikuvissa näkee liian vähän rehellistä elämää, koska koteja stailataan ja selkeytetään kuvauksia varten. Onkin kivaa, että pikkuhiljaa ollaan siirrytty realistisempaan ja dokumentaarisempaan kuvaustyyliin.”
Sohva &Tradition.
Sohvapöytä on löytö kierrätyskeskuksesta.
“On kiehtovaa nähdä kuvia 70-luvulta, jotka voisivat hyvin olla tätä päivää. Siihen ajattomuuten pyrin.”
Miten kodin sisustus on syntynyt?
“Pyrin noudattamaan omaa linjaani ja vältän sisustustrendejä. Mieluummin ostan sellaista, joka miellyttää vuosienkin päästä. Jos design on kestänyt 50 vuotta, se kestää jatkossakin. En yritä tehdä kerralla valmista, vaan tavarat löytyvät sitten kun ne sattuvat vastaan ja rahatilanne sallii hankinnat. On kiehtovaa nähdä kuvia 70-luvulta, jotka voisivat hyvin olla tätä päivää. Siihen ajattomuuten pyrin.
Tyylini ei ole missään nimessä minimalistinen, mutta pyrin siihen, että kokonaisuus on harkittu. Olen aina ollut harakka kauniiden yksittäisten asioiden suhteen.
Käytän paljon aikaa kirppareilla kiertämiseen ja netin huutokauppojen penkomiseen. Esimerkiksi olohuoneen pöytä on löytö kierrätyskeskuksesta ja matto nettihuutokaupasta. Nihtisillan kierrätyskeskus Espoossa on hyvä! Käyn myös viikoittain antiikkiliike Fasaanissa, koska heidän valikoimansa vaihtuu tosi usein. Olisi ihanaa vuokrata joskus paku viikonlopuksi ja kierrellä kirpputoreja vähän kauempanakin.
Lisäksi kierrän keskustan kivijalkakirppareita säännöllisesti läpi ja ulkomailla reissatessa pyrin pyhittämään aina edes pienen hetken paikallisille vintageliikkeille ja kirppareille.
Viimeisin kodin hankinta on lasinen pöytävalaisin. Ostan todella harvoin designia uutena, mutta valaisin puhutteli ajattomuudellaan. Sitä onkin jo lyhyessä ajassa ehditty luulla vintagevalaisimeksi useamman kerran. Minulle se on ainoastaan hyvä merkki, sillä se vahvistaa uskomukseni siitä, että valaisimen muotoilu kestää aikaa.
Pyöritän arkea kotoa käsin ja haaveilen työpajasta, jossa voisi valaa vaikka kipsiä ja tehdä puutöitä, eikä ympäristöä tarvitsisi miettiä liikaa.
Taistelen tavaraa vastaan, sillä sitä kertyy niin herkästi kuvauksista. Joudun tekemään töitä sen eteen, ettei ne jää lojumaan kotiin. Vaikka kuvausrekvisiitta onkin ihanaa, niin rajansa kaikella. Olen myynyt kuvauksista kertyneitä sisustusesineitä työhuone- ja nettikirppiksillä.”
Miten valitset asusi?
“Minulla on oikeastaan kaksi tyyliä: töissä kuvaustyyli ja normaali arkityyli. Kuvaukset voivat olla 10-12 tuntisia työpäiviä keskellä metsää tai vaikka karussa tehdashallissa. Silloin pukeudun lenkkareihin, mustiin housuihin ja väljään paitaan, jotka saavat likaantua ja joissa on kiva olla. Mustat villakangashousut ja tumma neule toimivat töissä aina. En menisi ikinä kuvauksiin valkoisessa silkkipaidassa – se olisi sen paidan loppu.
Pukeutumistyylini on rennompi kuin sisustustyylini, mutta silti aika klassinen. Minulla on muutamia luottovaatteita, kuten vihreä tekstuurimekko. Siinä on helppo olla ja on kiva huomata, miten ihmiset reagoivat vaatteeseen. Hellyyttävää on sekin, kuinka lapset rakastavat sitä ja haluavat tunnustella kangasta.
Samujin silkkihousut ovat myös lempparini. Olen käyttänyt niitä niin paljon, että ne ovat vähän revenneet, mutten silti aio luopua niistä. Silkkiin pukeutuminen on ihanaa, koska se on lämmin tai viileä tilanteen mukaan.
Töissä kannan mukana aina Marimekon valtavan kokoista Milla-kassia. Työhön kuuluu tosi paljon esineiden etsimistä, roudaamista, pakkaamista ja purkamista ja usein kannan tavaraa selkä vääränä.
Tyylikäs ystäväni, kenen puoleen käännyn jos minulla on asukriisi, sanoi kerran että tyylissä pitää olla aina jotain, joka rikkoo kokonaisuuden. Se ajatus on jäänyt elämään.”
“Tyylissä pitää olla aina jotain, joka rikkoo kokonaisuuden. Se ajatus on jäänyt elämään.”
Mistä hankit vaatteesi?
“Minulla on selkeästi kaksi lempibrändiä: Samuji ja Filippa K. Filippa K tekee kaikessa yksinkertaisuudessaan kestäviä arkivaatteita. Jos tarvitsen t-paidan tai kauluspaidan, niin löydän sieltä aina hyvän.
Tykkään pienistä vintage-laukuista. Jos nahkatuote on tehty kauan sitten ja on edelleen kunnossa, sen on oltava laadukas. Jos ostan käytettynä jotain mitä ei voi pestä, heitän sen viikoksi pakkaseen.
Kaapissani on myös jonkin verran Cosin & Other Storiesin vaatteita. Ne ovat tosi kivoja, mutta pakko myöntää, että kyllä minulle tulee parempi fiilis, jos löydän jotain vanhaa tai hankin jotain vaikka Samujilta.
Mietin vaatehankintoja materiaalin kautta. Suosin silkkiä ja villaa, koska ne ovat hyviä monella säällä.”
Luottomekko.
Loaferit Vagabond.
Kodin pienet veistokset on Pinjan vaarin tekemiä.
Miten pidät huolta vaatteistasi?
“Vaatteiden huoltaminen on minulle tärkeää. Olen herännyt siihen, että sillä on oikeasti väliä, miten tuotteita huoltaa, pesee ja tuuletta. Käyttöikää saa pidennettyä huomattavasti melko pienellä vaivalla. Vihaan silittämistä ja höyrystin on pelastanut siltä. Ryppyjen oikominen on sillä jopa aika meditatiivista. Halusin esteettisistä syistä mustan höyrystimen, koska tiesin että se on kovalla käytöllä ja jatkuvasti esillä.”
Kenen vaatekaappia haluaisit päästä penkomaan?
“Ilse Crawford on minulle työni puolesta suuri idoli ja olen kiinnittänyt huomiota myös hänen pukeutumiseensa. Olisi kiinnostavaa päästä näkemään miten hänen vaatekaappinsa on toteutettu ja toki myös kaikki ne vaatteet siellä kiinnostaa. Fanitan myös mummoja! Mummot ovat ehtineet miettiä koko elämänsä tyyliään ja hiomaan sitä.”
Kuinka säilytät vaatteitasi?
“Kaapeissa ei kannata olla liikaa tavaraa. Kuulostaa kliseiseltä, mutta tottahan se vaan on. Jos haksahtaa aina viimeisimpiin trendeihin, niin kaappi täyttyy nopeasti ja vaatteet jäävät käyttämättä. Oman tyylin tunteminen on tärkeää.
Minulla on tosi hyvä fiilis vaatekaapistani tällä hetkellä. Vaatteita on sopivasti ja ne mahtuvat olemaan kivasti esillä. Säilytän rekillä juhlavaatteita, kauluspaitoja ja pitkiä villatakkeja. Unelmatilanteessa kaikki vaatteet mahtuisivat rekille.
Meidän kellari on myös tosi kovassa käytössä. Viemme kesävaatteet talveksi sinne ja toisinpäin. Pyrin siihen, että käyn kaikki tavarat läpi tasaisin väliajoin ja vien kylmästi vain kirpparille sellaiset jutut, joita ei tule käytettyä. Aikaisemmin olin huono luopumaan tavaroista, mutta olen ymmärtänyt, että on ihan turha hillota kaapeissa sellaista, mitä ei käytä.”
